Piti tää päivä aloittaa itkuisissa merkeissä... Eilen sain kuulla suru uutisia... mie joudunkin lähtemään täältä jo kohta pois... näillä näkymin 25.3... joten kuusi viikkoa typistyi reiluun kahteen. No aamulla herra soitteli, oli käyttämässä mummia sairaalassa ja sit sanoi tulevansa cha amiin 15-20 minsan päästä ja soittavansa miulle... no ei kuulunu soitti sit tunnin päästä, oli jäänyt suustansa kiinni rannalle kavereitten kaa. Vetäisin aika kilarit ja sit vielä tuo kotiinlähtö mielessä... oli aika paska fiilikset! Ja nyt kuulin ketä meille tulee kesäkohteeseen oppaaksi... ja siis on monta aivan ihanaa ja huippua ihmistä, mutta muutama semmoinen nimi siellä oli kenen kanssa en vaan yksinkertaisesti tule toimeen... no jos ajatellaan et yleensä tulen kaikkien kanssa toimeen, ni aika hyvin et kohteeseen mahtuu kuitenkin muutama joitten kaa ei tuu... no mut kesän suurin kohden... kauhulla odottelen! Mutta on siellä niin monta aivan ihanaa tyyppiä et pitää vaan yrittää jaksaa ja kestää... joten nyt kaikki tilaamaan kesäksi matkoja... ja kohde on siis hania!!! Siellä miut sit näkee kesällä... mut nyt pitää jatkaa töitä!