Joo nyt ihan  vain pika kirjoitus, et hengissa ollaan jne... siis taalla on tapahtunut ihan hirmuisesti kaikkea. Ja jos tapahtuu paljon kaikkea siihen sitten mahtuu niin hyvaa kuin pahaakin... kaikkea en tietysti voi viela kertoa mut jotain nyt sitten pikaisesti... Elikka bangkokin matka meni oikein kivasti, meilla oli tosi mukavat paivat bangkokissa. En ole elaissani ostanut niin montaa kassia kuin ostin sielta ;) Mutta, mutta, no bangkokista lahettiin bussilla sinne full mooneille. No matka meni oikein mukavasti tutustuttiin yhteen itavaltalaiseen poikaan ja austraalialais-filippiinilaiseen tyttoon ja sovittiin sitten et nahdaan illalla uudestaan. No sitten tuli ilta ja lahettiin sinne bileisiin... puoleen yohon melkein kerittiin siella olla, siella meno oli aika hurjaa. Oltiin sitten katsomassa tulishowta ja Aino seisoi liian lahella ja tuli tuli suoraan hanen jaloilleen. Molemmat jalat paloivat toisen asteen palovammoille. No siita sitten mentiin heit nopeesti ekaan maholliseen laakariin. Meilla oli pari brittipoikaa mukana jotka ystavallisesti kantoivat Ainon sinne. No laakari ei letkauttanut korvaansa olisi ensin pitanyt maksaa 600 euroa ennen kuin ois tehny mitaan. Siina sitten itkettiin ja huudettiin. No mie lahin ettimaan uutta sairaalaa ja loytyikin yksityis sairaala jonne sitten Aino saatiin ja saatiin apua. No pistivat jalat pakettiin ja antoivat kipulaakkeita. Ohjeeksi antoi et joka paiva pitaa kayda sairaalassa vaihdattamassa siteet. No mie sit paatin et lahetaan heti aamulla Phukettiin miun  kotiin ni on parempi paikka missa olla. Nyt sit ollaan oltu Phuketissa ja melkein joka paiva sairaalassa, nyt seuraavan kerran kolmen paivan paasta uudestaan. Kauheat kivut on ja vahvat laakkeet ja kavelykin on vahan niin ja nain. Tanaan kannoin Ainon taksista miun kotiin, onneks ei oo isompi tytto, ni mie jaksan kantaa ;) Mutta etta semmoista tanne nyt kuuluu... muutenkin on paljon isoja asioita tapahtunut, mut niista kerron sitten kun tulen suomeen takaisin, olkoon sen aikaa viela ainakin salaisuutena :) mut nyt mie lahen kattomaan miten se miun potilas kotona oikein voi ja vien jotain hyvaa syomista sinne... mutta kirjoittelen joku paiva enemman kun on aikaa...